Varo kirjoitusvirheitä

Erehtyminen on inhimillistä ja kuinka helposti nettiosoitetta kirjoittaessaan tulee huomaamattaan kirjoitettua osoite hieman väärin. Parhaimmassa tapauksessa, tietoturvan näkökulmasta, selain ilmoittaa, että sivua ei löydy. Puolestaan huonompi tilanne on silloin kun eksyykin nettihuijarin luomalle huijaussivustolle. Tällaisesta ilmiöstä puhutaan typosquatting-ilmiönä, joka perustuu siihen, että käyttäjä kirjoittaa nettiosoitteen väärin.

Kuinka huijaus toimii?

Huijarit käyttävät tunnettuja ja luotettavina pidettyjä organisaatioita, esimerkiksi pankit, ja hankkivat sellaisten verkko-osoitteita muistuttavia osoitteita haltuunsa. Yleisimmin huijaussivustoissa käytetään osoitteita, jotka on luotu vaihtamalla verkko-osoitteen kirjainten järjestystä. Esimerkiksi huijaussivuston osoite voisi olla noreda.fi, joka on yhden kirjaimen virhe ja helppo sekoittaa oikeaan osoitteeseen mikä on nordea.fi. Tavoitteena rikollisilla on uskotella kävijälle, että ovat aidolla organisaation sivustolla ja sitä kautta houkutella antamaan tietojaan esimerkiksi maksukortti- tai kirjautumistietoja. Pankkisivujen lisäksi houkuttelevia kohteita rikollisille ovat sosiaalisen medianpalvelut ja isot teknologiayritykset.

Jos epäilet joutuneesi huijaussivustolle, kuvakaappaus on hyvä keino todistaa miltä sivusto näytti. Katso ohjeet kuvakaappauksen ottamiseen.

Lue artikkeli: Kuinka tunnistat luotettavan verkkosivun

Ilmoita huijaussivustot

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi poistaa verkkotunnusrekisteristä fi-päätteisen verkkotunnuksen, jos verkkotunnus on tehty rikollistatarkoitusta varten. Näin voidaan menetellä, jos on haettu useita suojattua nimeä tai tavaramerkkiä muistuttavia verkkotunnuksia. Tarvittaessa verkkosivujen sisällöstä voi tehdä rikosilmoituksen.