Sähköpostitse tai tekstiviestillä saatavat huijausviestit ovat yleistyneet viimeisen vuoden aikana rajusti. Huijausviestien välityksellä huijarit yrittävät kalastella vastaanottajan tietoja tai levittää älypuhelimeen haittaohjelmia, joiden avulla puhelin voidaan kaapata.
Uusimmasta liikkeellä olevista huijausviesteistä varoitti Twitterissä Kimmo Rousku, Digi- ja väestöviraston digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän pääsihteeri.
Artikkeli jatkuu
mainoksen jälkeen
(Kuva Kimmo Rouskun tviitistä.)
Artikkeli jatkuu
mainoksen jälkeen
Varoitus liittyy Prisman nimissä liikkuvia huijausviestejä. Huijausviesteissä vastaanottajalle yritetään uskotella, että 500 euron arvoisen lahjakortin voisi lunastaa vain kahdella eurolla tai iPhone 12 -puhelimen 1,95 eurolla. Viestien tarkoituksena on saada vastaanottaja huijaussivustolle, jonka avulla käyttäjältä yritetään kalastella esimerkiksi pankki- tai luottokorttitietoja.
Artikkeli jatkuu
mainoksen jälkeen
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Instagramin ja Messengerin viestit yhdistyvät
Kuinka tunnistat luotettavan verkkosivun?
Onko käytössäsi uusi Edge-selain?
S-ryhmä kertoo tiedotteessaan, ettei se lähetä koskaan sähköposteja, joissa pyydetään rahaa tai kysele salasanoja tai pankki- tai luottokorttitietoja. S-ryhmä muistuttaa, että huijausviestien tarkoituksena on kyselyjen, osallistumispyyntöjen yms. avulla kerätä luottamuksellisia tietoja, levittää haittaohjelmia tai sitoa vastaaja kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Huijarit hyödyntävät niin puhelinta, tekstiviestejä, sähköpostia kuin sosiaalisen median kanavia huijausyrityksissään.
Hyvä perusohje, jos epäilee saamaansa viestiä huijausviestiksi, on poistaa viesti avaamatta viestin sisältämiä linkkejä. Jos on erehtynyt antamaan huijaussivustolle pankki- tai luottokorttitietosi, ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi tai luottokorttiyhtiöösi.
S-ryhmä on kerännyt suuren määrän esimerkkejä huijausviesteistä, joihin kannattaa tutustua S-kanavalla.
